Suomalaisen musiikin historia

Lähdetäänpä tarkastelemaan suomalaisen musiikin historiaa Suomen kuuluisimmasta sävellyksestä, “Maamme”-laulusta. Vuonna 1846 Johan Ludvig Runebergin ruotsiksi kirjoittaman runon (“Vårt land”)on säveltänyt “Suomen musiikin isänäkin” tunnettu Fredrik Pacius. Maamme-laulu esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1848. Suomenkielisen Maamme-nimen myötä laulusta muodostui Suomen Kansallislaulu. Maamme-laulu on tottakai jokaiselle suomalaiselle tuttu ja sitä lauletaankin lähes kaikissa tärkeissä suomalaisissa tapahtumissa.

1800-luvulla Suomen musiikissa vallitsi myöhäisromantiikka ja kansallisromantiikka ja aikaa hallitsi musikaalisesti Jean Sibelius. Hän on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen säveltäjä. Hän oli merkittävin 1900-luvun sinfonioiden ja sinfonisten runojen luoja.

1950-luvulla alkoi modernimpi aikakausi, kun alettiin käyttää kaksitoistasäveljärjestelmää, sarjallisuutta sekä erilaisia sointi- ja kenttätekniikoita. Olavi Virta julkaisee ensimmäisen suurhittinsä “Tulisuudelma”. Virta julkaisee muitakin hittejä. Vuonna 1955 purettiin ulkomaisten äänitteiden tuontirajoitukset, joka mahdollisti laajemman musiikinkuuntelun tuohon aikaan. 50-luku oli myös siitä merkittävä vuosikymmen, että Suomen ensimmäinen rock-konsertti järjestettiin vuonna 1956. Tärkeitä 50-luvun laulajia olivat mm. Laila Kinnunen, Eila Pellinen ja Annikki Tähti.

1960-luvulla koettiin rohkeampi ote musiikin suhteen

1960-luvulla oli jälleen uuden tyylisuuntauksen vuoro. Se oli tangon, pop-iskelmän, bluesrockin ja teinipopinkin aikaa. Suomi osallistui ensimmäistä kertaa Euroviisuihin Laila Kinnusen kappaleella “Valoa Ikkunassa” ja päätyi sijalle 10. RAY:n jukeboksit tulivat markkinoille. Musiikki oli voimissaan. Vuonna 1965 Irwin Goodman julkaisi toisen singlensä “Työmiehen lauantai”, vaikka kappale joutuikin Yleisradion soittokieltolistalle sen alkoholiin viittausten vuoksi. 60-luku oli protestilaulujen aikaa ja Simo Salminen teki Irwinin albumista parodiaversion. Danny aloitti kesäkiertueensa ja Kirkan “Hetki Lyö” julkaistaan. 60-luvulla julkaistiin siis paljon suuria hittejä, jotka tunnetaan vielä tänä päivänäkin.

1970-luvulla mukaan tuli hard rock, humppa, diskomusiikki ja pintaansa pitivät iskelmien suomi-käännökset. Ruisrock järjestettiin ensimmäistä kertaa Turussa. Toisena vuonna, 1971, Ruisrockin yleisö oli huimat 100 000 henkeä. Yksi merkittävimmistä 70-luvun tapahtumista on Tavastia-klubin perustaminen Helsinkiin. Klubi on edelleen erittäin suosittu ja siellä käy esiintymässä Suomen suurimpia nimiä. Vaikka rock tulikin suositummaksi 70-luvulla, julkaisi Jukka Kuoppamäki kappaleensa “Sininen ja valkoinen”, josta tuli yksi Suomen tunnetuimmista kappaleista. Vuonna 1973 suomenkielinen rock-musiikki koki todellisen läpimurron Juice Leskisen, Hectorin ja Dave Lindholmin nimien noustessa ihmisten huulille. Meininki oli huipussaan ja maineesta nauttivat mm. Rauli “Badding” Somerjoki ja Jussi & The Boys. Myös Hurriganesin Roadrunner ilmestyy 70-luvulla. Enää ei näkynyt tietä takaisin klassisen musiikin maailmaan, vaan Suomessa vallitsi monien musiikkityylien aikakausi. Iskelmäkappaleiden suomi-käännökset tulevat muotiin ja Finnhits 2 -levyllä jopa 11 kappaletta kuudestatoista on käännöksiä ulkomaan kielisistä kappaleista. Vuonna 1977 julkaistiin ensimmäinen punk-single, jonka kitaraa soittamassa oli Antti Hulkko, joka nykyään Andy McCoyna tunnetaan. Kappale oli Briardin “I Really Hate Ya”.

1980-luvulla päätään nostivat Suomirock, heavy metal ja rock-iskelmä. Hanoi Rocks lähti maailmalle niittämään mainetta vuonna 1982 ja hajoaa myöhemmin vuonna 1985. Dingon aiheuttama teinihysteria alkaa 1984, mutta sekin hajoaa samalla vuosikymmenellä, vuonna 1986.

Kun päästään 1990-luvulle, on muodissa teknopop, suomirock ja pop-iskelmä. Musiikkimaailman valtaavat uudet soundit, kuten Raptorin “Oi beibi”. Aikakone ja Movetron soivat diskoissa. Ultra Bra vakuuttaa ja Jari Sillanpään debyyttilevy “Vapaaherran elämää” julkaistaan. Katri Helenan “Anna mulle tähtitaivas” oli myös hitti 90-luvulla.

2000-luvulla musiikissa kuullaan niin kone- kuin rock-soundejakin. Elektrosoundia tarjosivat Bomfunk MC’s ja Darude. Raskaamman musiikin puolta hoiti mm. HIM, The Rasmus ja Nightwish. Tästä siirryttäessä 2010-luvulle, on mukaan tullut enemmän kone- ja bilemusiikkia, mutta vanhat klassikkoartistit, kuten Katri Helena ja Pepe Willberg ovat edelleen suosiossa.